Paloja Kemijoesta.

Kemijoki on suomen pisin joki 550 kilometrin mitallaan. Kuvassa iltaruskoa kemijoella Tervolan keskustan kohdalla Kemijoen ylittävälle sillalle päin kuvattuna.

Sumuinen aamu Kemijoella. Tulin koirien kanssa rantaan ja sumua oli niin paljon että jokea ei juurikaan näkynyt. Aivan kuin edessä olisi ollut muuri. Vajaassa kymmenessä minuutissa aamu alkoi kirkastua ja Kemijoen ääriviivat alkoivat selkeytyä ja aurinko paistaa.

Jätkänkynttiläsilta ylittää Kemijoen Rovaniemen keskustan kohdalla hieman Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdasta etelään. Silta on Rovaniemen keskustan ehdoton maamerkki. Silta valmistui 1989 ja se on suomen ensimmäinen vinoköysisilta.

Kemijkea Rovaniemen keskustan kohdalla.

On siis syksy kuljen Kemijoen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade vielä jaksaa. Sydän kyllä tuntee ja jalat vielä kantaa. Vähän laulun sanoja muutellen ;)

Talvella Kemijoki on väylä, jossa ihmiset liikkuvat hiihtäen, kävellen, moottorikelkalla ja monella muulla välineellä. Ennen kuin suuntaa Kemijoen jäälle kannattaa varmistaa missä jää kantaa. Joessa on virtapaikkoja joissa jääpeitettä ei synny koko talvena.

Kemijoki saa alkunsa Keminhaarassa Savukoskella. Kuva on otettu Ruuvaojan kohdalta Savukoskella, missä Kemijoki on vielä pieni erämainen joki.

Muisto ajasta, jolloin Kemijoella uitettiin puuta etelämmässä sijaitseville sahoille. Kemijoen uitto alkoi 1860 luvulla ja jatkui vuoteen 1991 saakka, jolloin puun kuljetus siirtyi kokonaan rattaille. Uitto työllisti ja oli osa lappilaista elämää rytmittäen vuodenkiertoa. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut mitattiin, leimattiin ja parkattiin. Jäiden lähdön jälkeen aloitettiin puiden uitto kohti etelää. Uitosta muistuttavia rakennuksia ja rakennelmia on Kemijoen varrella vielä lukemattomia. Kemijoki on nykypäivänä kahlittu jättiläinen; joessa on 21 voimalaitosta. Jos haluat tutustua Kemijoen historiaan tarkemmin, limkistä löydät lisää tietoa. https://vimeo.com/120462964 

Uskomattoman kaunis Yli-Tupajärvi

Yli-Tupajärvi sijaitsee Ivalon keskustasta noin 20 km pohjoiseen ja Inari-Ivalo -välisestä E4 tiestä noin 1,5 km koilliseen. Järvelle ei mene merkittyä reittiä, mutta jonkinlainen vanha postipolun ura maastosta löytyy. Järvellä tuli käytyä alkukesästä 2016. Sää suosi, alkukesän aurinko paistoi täydeltä terältä.

Yli-Tupajärvi on pieni kallioiden saartama järvi ja sen vesi on kirkkaan turkoosin värinen. Oikein houkuttelee pulahtamaan veteen ;)

Hyvä oli hetki rauhassa istahtaa kalliolla, katsella Lapin kaunista pikkujärveä ja unohtaa kaikki maalliset murheet ;)

Sunnuntairetki hiidenkirnuille

Sukulanrakan hiidenkirnut sijaitsevat Rovaniemen kaupungin Rautiosaaren kylässä noin 22 km kaupungin keskustasta Kemijoen Itäpuolentietä lounaaseen päin Tieltä numero 926 on selkeät opasteet Hiidenkirnuille. Kuten kuva kertoo kulku alueella omalla vastuulla. Suurimpien kirnujen edessä on suojakaiteet, joten normaalia varovaisuutta noudattaen putoamisvaaraa ei ole.

Opastaulussa on infoa alueesta ja kirnujen sijainti. Alueella on 14 kirnua, joista kolme on huomattavan syviä ja kuuluvat suomen suurimpiin kirnuihin.

Sukulanrakkaa.

Paholaisen liemikirnu on suurin kirnuista. Se sijaitsee kallion juurella, leveyttä sillä on noin 8 metriä ja syvyyttä noin 15 metriä. Kyllähän tässä melkoisen sopan keittäisi!

Toinen isoista kirnuista on Ison Hiiden piilopirtti. En suosittele kirnun sisään menemistä, vaikka siellä tikapuut onkin.

Jyrkimpiin kohtiin on tehty portaita kulkua helpottamaan.

Sukulanrakan ainutlaatuiseen luontoon voi tutustua tarkemmin kiertämällä hiidenpolun. Polulta puuttuu opasteet, mutta kulkijat ovat "kuluttaneet"polun niin että sitä on kohtuullisen helppo seurata.

Pikkukirnu

Hierinkiviä. Hiidenkirnut syntyivät noin 10 000-11 000 vuotta sitten kun mannerjään sulamisveden virtaus otti mukaansa hyvin kulutusta kestäviä lohkareita ja sulamisvesitunneliin syntyi voimakkaita vesipyörteitä, joissa nämä kivet tekivät työtään ja porautuivat allaolevaan kallioon muodostaen pyöreitä kuiluja - hiidenkirnuja.

Sulamisvesivirta vei Sukulanrakalta irtomaapeitteen, joten kalliot ovat melkein paljaita vieläkin. Ihmetellä vain voi kuinka alueella kasvavat männyt saavat kalliosta sellaisen otteen että pystyvät kasvamaan siinä.

Kallion ja männyn yhteiseloa.

Rautiosaaren kyläyhdistys ylläpitää ja huoltaa aluella olevia rakennuksia ja ympäristöä. Hiidenkota on siisti kota joka on lukittu. Kotaa voi vuokrata korvausta vastaan Rautiosaaren kyläyhdistykseltä.