Lumikenkäilyä Ahvenvaarassa

Mahtava ilma. Aurinko paistaa, pakkasta 18-19 astetta. Lauantai eikä mitään pakottavaa tekemistä. No onhan se vähän kylmä, mutta ei tuule. Vaatetta päälle reippaanlaisesti, lumikengät mukaan ja kohti Norvajärveä ja Ahvenvaaraa. Miksi kohteeksi valikoitui tänään Ahvenvaara? No siellä sattumoisin on vielä löytämätön geokätkö. Ahvenvaara on Norvajärvellä 186 metrin korkeuteen kohoava vaara. Lunta meillä tänä vuonna on ihan riittämiin jo, eikä hanki vielä kanna. Pari päivää sitten oli vanhan viisauden mukaan talven taitekohta ja talven lumesta on satanut tähän mennessä puolet. Vähän hirvittää että tuo vanha viisaus pitää paikkansa; meillä on puolitoista metriä lunta ennenkuin kevät tulee ja armahtaa meidät ;) Lumikengät helpottavat vähän, mutta upottavat nekin aika lailla. Sopivaa lähestymispaikkaa piti kyllä jonkin aikaa etsiä. Lopulta löytyi tienpää, jonne auton sai parkkiin. Lumikengät jalkaan ja aluksi kohti Norvajärven uimarantaa. Uimarannalla on laavu ja kota. Kodalla tapasin miehen, joka kertoi että oli koko ikänsä ollut lapinhullu. Asunut Etelä-Suomessa ja aina loma-aikoinaan ajanut lappiin monta sataa kilometriä suuntaansa. Eläkkeelle jäätyään hän oli toteuttanut unelmansa ja muuttanut tänne. Ei ollenkaan huono päätös! Jatkoin matkaa uimarannalta kohti vaaran huippua. Niin oli hyvä tuuri että uimarannalta vaaran huipulle asti oli kelkan jälki, jota pitkin eteneminen oli liiankin helppoa. Välillä piti siirtyä jäljeltä sivuun ettei totuus ihan unohdu. Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan jo lyhyet ajat metsässä vaikuttavat ihmisen psyykkeeseen ja fysiikkaan. Verenpaineen laskemisen lisäksi päivittäin metsässä vietetyt 20 minuuttia kohottavat elinvoimaisuuden tunnetta. Nyt voi taas sanoa että terveyttä on hoidettu. Hyvillä mielin tallustelin autolle ja ajelin kotiin posket pakkasesta punaisina ja hymynkare huulilla.

Rantaa pitkin kohti uimarantaa

Näkymää Norvajärvelle.

Yhä ylös yrittää.

Valon ja varjon leikkiä hangella.

Metsä lumihunnussaan on kaunis.

Löytyi se kätkökin. Hullua hommaa tämä on, mutta saapa ihmisen liikkumaan ja nauttimaan luonnon rauhasta ja kauneudesta.

Kätkö oli lumisen puun suojassa.

Välillä piti poiketa kelkkauralta sivuun että sai "oikeasti" lumikenkäillä.

Vaaran päällä näkee kauas kun osaa kurkata oikeasta paikasta.

Uskolliset palvelijat.

Matka jatkuu vaaralta alaspäin ja takaisin autolle.

Ex tempore budjettimatkailua Levillä

Levitunturin päältä gondoli -hissin yläasemalta länteen päin avautuva maisema hieman keskipäivän jälkeen

Ex tempore on latinaa tarkoittaa ”hetkestä”. Sitä käytetään erityisesti, kun joudutaan pitämään esitelmä, puhe tai muu esitys yleisön edessä täysin valmistautumatta. Muissa tapauksissa sanonta tarkoittaa nopeasti harkittua, päätettyä tai toteutettua asiaa. No näin kävi nyt taas. Päätin edellisenä iltana että lähden seuraavana aamuna Leville kätköilemään ja lataamaan akkuja kun oli vielä muutama päivä vapaata ennen töihin paluuta. 

Nettiä selaamaan ja majapaikkaa etsimään. Tarjontaahan kyllä oli vielä, mutta hinnatkin sen mukaiset. Huh, huh, en kyllä ala kahden yön nukkumapaikasta maksamaan 260-1300 euroa. Levillähän eletään nyt ulkomaalaisten turistien sesonkiaikaa, mikä selittää osaltaan hintoja. Laajensin hakua; ja katsos mitä sieltä oikein löytyy. 15 km:n päässä Levin keskustasta Inariin päin on majatalo Jurtta, jossa majoitus yhden hengen huoneessa maksaa yhteensä 88 euroa kahdelta yöltä. Aivan tuntematon paikka minulle, mutta sitäkin kiinnostavampaa on lähteä reissuun kun ei aivan varmasti tiedä mitä siellä odottaa. Olen aina suosinut edullisia majoituskohteita. On sitä tietenkin muutaman kerran tullut yövyttyä hienoissa ja kalliissa hotelleissakin. Jotenkin en vain jaksa ymmärtää hienojen seinien viehätystä kun minun reissuilla majapaikka on vain nukkumista, peseytymistä ja ruokailua varten. Mistään en katso jääväni paitsi vaikka en maksakaan itseäni kipeäksi luksuksesta. Toinen syy on tietenkin se, että kun majoitun edullisemmin, minulla on varaa matkustaa useammin. Monesti nämä ”villit” majoituskohteet ovat myös paljon persoonallisempia kuin standardoidut hotelliketjut.

Aamulla pakkasin tavarat autoon ja kohti Leviä. Utsuvaaran puolella lumikenkäilyä kätköjä etsien muutama tunti. Melkein vesikeli ja lunta sateli hiljalleen.

Sitten katsomaan sitä majoitusta; mitähän sieltä löytyy? Paikka oli syrjässä kaikesta hulinasta. Mitään tarvittavaa sieltä ei kuitenkaan puuttunut. Huoneet olivat yksinkertaisesti ja retrohenkisesti sisustettuja ja siistejä.  Sauna, pesuhuone ja yhteiset tilat (keittiö ja oleskelutila) olivat vasta remontoituja ja toimivia. Oli siellä muitakin majoittujia, joiden kanssa oli mukava jutustella siitä, minkälaisella reissulla kukin oli. Revontulien katseluun riitti kun puki tarpeeksi vaatetta päälle ja meni ulos, koska häiritsevää valosaatetta ei ollut pilaamassa taivaan ilotulitusta.

Ylhäällä tunturin päällä kaikki saavat tykkylumikuorrutuksen, niin myös tämä pikku mökki.

Toisena päivänä hurautin gondoli hissin parkkipaikalle ja ostin pelkän menolipun ylös tunturin päälle. Alhaalla oli pakkasta -15 astetta ja ylhäällä tunturin päällä vain -6 astetta. Aurinko nousi tänään Levillä klo 11.45 ja laski klo 13.07, eli päivän pituus oli vain 1 tunti ja 22 minuuttia. Sinistä hämärää 2 tuntia ja 13 minuuttia, sen jälkeen pimeää.

Tunturin päällä hetki maisemien ihastelua ja lumikengät jalkaan. Alussa piti jonkin matkaa kulkea laskettelurinnettä pitkin, mutta sitten saikin jo siirtyä metsän puolelle ”kenkäilemään”. Monta kertaa piti pysähtyä ihastelemaan maiseman kauneutta ja lumisia puita. Ai että oli hyvä hengittää ja ladata henkisiä akkuja. Pakkanen kiristyi ja autolle tulessani sitä olikin jo reilut -20 astetta. Hyvä oli illalla rauhassa saunoa ja pestä päivän hiet pois. 

Näitä maisemia sai lumikenkäillessä ihailla.

Hetkeksi eksyin kävelemään myös hoidettuun laskettelurinteeseen ;) Taustalla Kätkätunturi ja Pyhätunturi.

Rinnettä alaspäin. Kuvassa taustalla Ylläs ja Aakenustunturit.

Budjettimatkani hinnaksi tuli loppujen lopuksi 153,50 euroa jos auton polttoaineita ei lasketa. Tuolla rahalla sai kyläkaupasta eväät aamu- ja iltapaloille, hissilipun, majoituksen ja kolmena päivänä yhdistetyn lounaan ja päivällisen Levin keskustassa olevalla huoltoasemalla. Kolme päivää ja kaksi yötä; ei paha! Nyt voikin sitten alkaa säästyneillä rahoilla suunnittelemaan seuraavaa reissua ;)