lauantai 26. marraskuuta 2016

Sakalaisten sotilaiden hautausmaa Norvajärvellä.

Eilen oli Blac Friday ja tänään White Saturday, ainakin meillä, kun oli satanut uutta puhdasta lunta sulaneen tilalle. Ajattelin että nyt pitää lähteä shoppaileen Rovaniemelle. Onneksi otin kuitenkin mukaan sen verran varusteita että voi käydä ulkoilemassakin. Kaupat oli niin täynnä porukkaa että siirsin suosiolla shoppailupäivää vähän rauhallisempaan ajankohtaan. Ajelin 18 km Rovaniemen keskustasta Norvajärven kylään ja viitoituksen mukaan saksalaisten hautapaikalle. Olen tiennyt että sellainen siellä on mutta koskaan aikaisemmin ei muka ole ollut aikaa siellä käydä. Nyt oli.

Parkkipaikalta lähtee noin 500 m pitkä polku havumetsän halki.

Polku päättyy luonnonkauniille metsäiselle kivimuurein ympäröidylle alueelle. Saksan sotahautojen huoltoyhdistys perusti tämän hauta-alueen Suomen valtion luovuttamalle 1,5 hehtaarin alueelle 1959-1963. Se avattiin yleisölle 31. elokuuta 1963 ja siellä vierailee vuosittain noin 10 000 henkeä.

Punagraniitista rakennetun kappelin on suunnitellut hampurilainen Otto Kind ja se on todella jyhkeää tekoa.

Kappelin eteisaulassa tulijoita tervehtii ja sodan hauheuksista muistuttava Ursula Guernerin suunnittelema veistos "Äiti ja poika", jossa äiti pitelee sylissään kuolevaa poikaansa. Itketti kun ajatteli kuinka moni äiti menetti sodassa lapsensa.

Muistokappelissa on kahdeksassa rivissä simpukkakalkkilaatat, joihin on kaiverrettu kaikkien kaatuneiden nimet, sotilasarvot, syntymä- ja kuolinpäivät. Poliisivoimat jäljittivät yhdessä vapaaehtoisten kanssa suomessa kenttähautoihin haudatut saksalaisvainajat ja nyt heidän viimeinen lepopaikka on hautakammiossa suoraan kivitaulujen alla. Täällä lepää yli 2500 sodassa kaatunutta saksalaissotilasta. Mausoleumissa on suuret lasiset ikkunat, mutta siitä huolimatta siellä on aina hämärä. Olin yksin reissussa ja vähän pelotti mennä sisälle, mutta kun hetken lueskelin sotilaiden nimiä laatoista ja katselin paikalle vieraiden tuomia kukkalaitteita sekä kauniisti kuvioituja ikkunoita niin tuli todella rauhallinen olo. Paikka oli todella vaikuttava.

Alueella aivan Norvajärven rannassa on myös Ursula Guernerin suunnittelema muistoristi.


Hautapaikalla vierailun jälkeen piti vielä käydä ihailemassa sinistä hetkeä Norvajärven rannassa.

Ei kommentteja:

Metsäsuksilla Pohjasenlammelle

Lunta on meillä tänä vuonna todella paljon. Välillä tulee kuitenkin sellainen olo että erämökille on päästävä. Mietittiin välineitä; lumiken...