Jääluolassa käynnin jälkeen oli vielä sen verran virtaa että tein pienen palauttavan lenkin Ivalojoen jäällä. Hyvä siinä oli hipsutella kun kelkkailijat olivat polettaneet pohjan sopivan kovaksi. Tähän aikaan joki on kelkkailijoiden ja hiihtäjien, miksei myös kävelijöiden tai juoksijoiden luvattua maata. Aurinko oli juuri laskemaisillaan ja värit olivat auringonlaskun aikaan taas kerran kohdallaan. Ivalojoki on noin 180 metriä pitkä joki, joka saa alkunsa Korsatunturilta Inarin ja Enontekiön rajalta. Se on Suomen tunnetuin kultajoki joka virtaa läpi vuosisadan takaisen
kultaryntäyksen tapahtumapaikkojen ja nykyisten kullankaivualueiden. Alkulähteillään joki on "villi joki", Ivalon
keskustan liepeillä joki levenee ja se saa rannalleen
asutusta. Lopussa, ennen laskuaan Inarinjärveen se laajenee neliökilometrien laajuiseksi suistoksi,
joka muodostuu saraikkoisista ja koivikkoisista saarista ja niemistä.Tarinoita Ivalojoen kullankaivuusta vuosien saatossa voit lukea sivustolta http://www.kultahippu.fi/tarinat-2/ Tänne on pakko palata kun joki on sula kesällä. Se on se lapin hulluus!
 |
| Vielä aurinko pilkistää |
 |
| Pohjoiseen päin aurinko värittää rannat |
 |
| Hetken kuluttua aurinko painuu mailleen ja maisema on keltaisen kultainen. |
|
|
Kätköilyhän se on se joka ihmistä liikuttaa - ainakin minua. Tänään oli vapaapäivä muista velvotteista, ja niinpä suuntasin taas muutamalle....
Pohjasenlammen autiotupa sijaitsee Ylitornion kunnan alueella Aavasaksa - Muurola -tien pohjoispuolella noin 23 kilometriä Muurolasta Aava...
Toinen päivä peräkkäin kun piti lähteä saarikätköä tavoittelemaan. Kohteena Syväletto, saari Kemin edustalla. Tulimme autolla Ajoksen uimara...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti